24.6.
No niin! Näin ne päivät alkoivat lyhenemään. Kohta Jaakko heittää kylmän kiven järveen. Ensi kuun jälkeen alkaa koulujen syyslukukausi, joka päättyy joulujuhliin. Eikä sinne enää niin pitkä aika ole. Sen kunniaksi nautin tänään yhden pitkän kylmän Lyypekissä! Eva otti lyhyenä saman!
Aamusta nimittäin tempaistiin liikkeelle sopivan ajoissa, jotta ehdittiin tänne Lyypekin Citti-Parkkiin ennen muita tulijoita. Ja hyvä oli, että tultiin ajoissa. Nyt täältä ei enää paikkaa löytyisikään. Tuntuu olevan matkailuautoilijoita liikkeellä!
Matka tänne meni kertapolkaasulla reilussa kolmessa tunnissa. Tässä alkaa olla jonkin verran rutiinia tämän kärryn kuljettamisessa. Erinomainen asia varsinkin Saksan baanoilla on riittävän tehokas kone, joka saa Tellun lähtemään ko hauki kaislikosta vaikka vauhtia olisi valmiiksi jo päälle satasen. Mieluimmin ajelen hieman alhaisemmilla nopeuksilla, mutta näillä baanoilla tilanteet ovat joskus sellaisia, että mennään eikä meinata!
Tämä seutu Saksaa on sen verran tylsää maisemiensa osalta, että emme suuremmalti pysähtyneet maisemia kuvaamaan. Eurooppa on yksi suuri tuotantoalue, joka nykyisellään on varustettu tuulivoimalametsiköillä ja aurinkoenergiapelloilla. Halu irrottautua Venäjän energiasta näkyy tässä infrastruktuurissa.
Citti-Parkkiin asetuttuamme otimme pyörät alas Tellun takapäästä ja läksimme tutustumaan Lyypekin vanhaankaupunkiin. Olihan siellä aikaa nähneitä tupia ja kirkkojakin keskellä kylää. Kylmät pitkä ja lyhyt juotiin jokivarressa samalla tehden kevyttä vertailua lyypekkiläisen ja baaselilaisen jokivarsiravintolakulttuurin välillä. Basel jäi minun asteikollani ylemmäksi!
Paluumatka tehtiin sen verran rapsakkaa kyytiä, että meinasi ruveta hikeä pukkaamaan. Viilensimme itseämme puhoksen jäätelöllä. Täällä nuo ostoshelvetit suljetaan jo kahdeksalta, joten oijustimme Telluun päivittämään blogia. Nythän se on taas tehty! Olkaas hyvät ja vassakuu vaan. Huomenna kirjootellankin jo Ruotsissa! Hejssan grabbar! Vi är på väg dit!