Fußach

18.5.

Hitaat aamut ovat erinomaisia. Ihan niin kuin oli tämänkin päivän aamu. Vaikka heräsinkin kuuden aikoihin, saatoin kääntää kylkeä ja vaipua takaisin tiedottomuuteen herätäkseni sitten yhdeksän aikoihin eri tirppojen karjuntaan lähialueen puissa. Kauniin päivän laittoi meille ja siitä nautiskelimme kyllä ihan koko rahalla.

Pyörät kaivelimme esiin eri varastoista, laitoimme ilmaa renkaisiin ja läksimme nauttimaan Bodenjärven rantamaisemista Reinin suistoalueella. Rehevä kasvusto ja runsas linnusto antoi hyvän syyn kulkea maltilla, katsella ja kuunnella. Jututin paria onkimiestä – joskin tarvitsin siihen Christopherin apua. Kalahemmot kun eivät englantia haastaneet ja minun saksani on edelleen varsin ruosteessa – etten sanoisi juntturassa!

Pyöräretkemme lopuksi pysähdyimme paikallisen venesataman ravintolaan pitkälle juomalle. Tällä kertaa olueni korvasi appelsiinimehu. Jostain syystä se maistui nyt paremmin kuin olut.

Tultuamme takaisin isäntäväen tiluksille, ryhdyimme valmistelemaan illan ateriaa. Yhteistuumin päätimme kypsentää heidän pakkasesta löydetyt siikafileet. Vaikka ne olivatkin useamman vuoden olleet siellä tallessa, saattoi niistä laittaa ruokaa.

Täällä on puutarhassa aitiopaikalla mainio ulkotulikeittiö. Pistämätön laite, jollainen pitäisi olla epävarmojen aikojen varustuksena joka kodissa. Pallopohjaisen paistolevyn keskellä miehen mentävä reikä. Paistolevy paksua hiottua terästä, joten tulet siellä pallomaisen astian sisällä lämmitti sopivasti paistolevynkin. Siihen mahtui sitten parsat ja siiat paistumaan samanaikaisesti. Olisi mahtunut paljon enemmänkin, mutta tänään mentiin niillä.

Saatuamme kalat ja parsat kypsiksi, siirryimme sisätiloihin syömään. Taivaalle oli kerääntynyt sen verran raskaita tummia pilviä, ettemme olettaneet säilyvämme kuivina kovinkaan pitkään. Muutama pisara ehti niskaamme tulla viimeisiä kamppeita sisään kantaessamme. Sisältä käsin saimme ruokailun ohella seurata ukkosrintaman kehittymistä. Aikansa muhittuaan alkoi salamointi ja sade. Komeita salamoita näimme ja vettäkin tuli ihan maahan asti. Huomenna jännitämmekin sitä, kuinka ylös sateet nostavat Reinin pinnan.

Jo vain oli rattoisa päivä ja mainiot eväät tänäänkin. Nyt unta kupoliin ja huomista vartoomaan.