10.6.
Aamuinen herääminen oli vähemmän toivottava. Muistin aamuisen loikoilun lomassa, että meidänhän piti olla jo kahdeksalta mukana OPH:n webinaarissa. Ja kello oli jo yli kahdeksan. Singahdus sisään Outin kamppään, adapteria etsimään (tarvitsin virtaa läppäriin), sitten sähköpostia etsimään, missä oli linkki tapaamiseen. Hävetti mennä myöhässä mukaan. Onneksi ko. tapaaminen oli meidän kannalta vähemmän tärkeä. Se enemmän tärkeä on sitten keskiviikkona. Silloin olen varmaankin jo kuudelta roikkumassa netissä varmistamassa sen, että olen ajoissa paikalla! Toki voi olla hieman haasteellista löytää semmoinen leirintäalue, jossa on varmasti toimiva netti. Täytyykö meidän sen tähden ottaa yhdeksi yöksi hotelli? Saapi nähdä!
Aamiaistakin sitten syötiin Outin ja Jeten kanssa. Viimeinen aamiainen tällä kertaa sillä porukalla! Vähän tuntui haikealta….
Laittauduimme koko porukka liikkeelle Tellulla. Otimme ensimmäiseksi kohteeksi Ballina-nimisen kaupungin. Siellä on tunnettu perhokalastusalue keskellä kaupunkia, jonka tietty halusin nähdä. Kosken rannalla oli jyhkeä hotelli, joka oli nähtävästi varannut asiakkailleen kalastusoikeudet kosken alueelle. Joku paikallinen kalastusklubi hallinnoi joen kalastusoikeuksia, ja luulen klubin kokoustilojen olevan jossain hotellin uumenissa. Klubin jäsenten tulotaso varmaankin keskitasoa korkeampi! Rahvaan ei varmaankaan tarvitse kovin runsaasti vieheitään virrassa uitella! Hotellin puoleiselle rannalle ei ollut meikäläisten tapaisilla kulkijoilla mitään asiaa edes kävelemään. Vastakkaisella rannalla saimme kuljeksia ja katsella, miten parempiosaiset opettelivat perhokalastuksen saloja! Täällä tuntuu tietyt perinteet olevan kunniassa!
Ballinassa kahvittelimme ja jätimme hyvästit Outille. Olipa mainio yhteinen sessio hänen kanssaan. Mielenkiintoisia ulottuvuuksia keskusteluissamme. Toivottavasti saamme joskus palata aiheisiin jos toisiinkin.
Matka jatkui kohti koillista. Päämääränä Dungannon ja sikäläinen leirintäalue. Matkalla poikkesimme valtaväyliltä syrjään ajelemaan pitkin rannikkoa kulkevia pikkuteitä. Osuimme niitä ajellessa melko hienoihin rantamaisemiin. Rivakka tuuli koristeli rannat vaahtopäisellä aallokolla. Kirkas aurinkoinen keli sai rantaan nousevat aallot hohtamaan komean valkoisina! Rannan jylhät tunturimaiset vuoret toivat oman lisänsä komeaan maisemaan. Vastapainoksi edelliselle komeudelle päätimme lounastaa take away-kiinalaista kauppakeskuksen parkkipaikalla. Ei makeaa mahan täydeltä!
Osuimme kyllä matkalla toiseenkin komeaan kaupunkikoskimaisemaan. Sielläkin kalastusklubi hallinnoi kosken kalastusoikeuksia. Sepä taitaa olla täällä ihan maan tapa! Mikäpä siinä – jos porukat niin haluavat. Minusta kyllä tuntuisi kummalliselta, jos joku ryhtyisi isännöimään vaikkapa Vantaanjoen vesialueita ja omisi kalastusoikeudet itselleen niin, että tavan kansalaisella ei olisi sinne mitään asiaa.
Dungannon leirintäalueelle tulimme sopivasti ennen illan hämärää. Siisti alue hyvillä palveluilla sopii meille mainiosti. Suihku- ja wc-tilat ovat lämmitettyjä ja siistejä. Kyllä siellä kelpaa aamutoimensa hoitaa!
Teltan pystytys menee meidän porukalla jo rutiinilla. Parissa minuutissa mun yksiöni oli valmis vastaanottamaan väsyneen kulkijan. Hyvä me!