19.6.
No herättiinpä kuitenkin, vaikka tiltaltti oli aivan hiljaa. Kyyhkyset sen sijaan eivät olleet hiljaa. Niillä on jotenkin sellainen ymmärrys tästä maailmasta, että koko luomakunta haluaa kuulla heidän kujerrustaan. Sitä kuulee aamulla, päivällä ja illalla. Toisaalta …. nehän saattavat tehdä neljäkin poikuetta vuoden aikana. Kyllä siinä pitää jo vähän kujertaakin, että moinen homma hoituu!
Yönaapurimme pakkaili aamulla kaksipyöräisensä ja kaasutteli liikkeelle ennen meitä. Meillähän ei ollut varsinaista kiirettä lähdön kanssa. Kunhan ennen yhtätoista oltiin liikkeellä, niin kaikki kelpasi.
Kun liikkeelle päästiin, niin samoin tein ajelimmekin Leedsin kupeelle kauppaan, josta saimme hankittua muutaman adapterin, pari viiniä, leipää, hedelmiä ja marjoja. Ostimme myös lounastarpeiksi pari laatikkoa sushia. Sitä ei tällä reissulla ole juurikaan syöty. Parkkiksella istuimme Tellun mukavilla penkeillä, söimme sushit ja nostimme kytkintä. Jeten luo tulimme suunnilleen ilmoittamaamme aikaan.
Minä olin sen verran puhki reilun viiden tunnin ajorupeamasta, että otin pikku lepotöppyräiset. Eva pisti pyykkihomman liikkeelle ja asemoitui Jeten kanssa ulkokalusteiden päälle päivittämään meininkiä. Päivän kääntyessä iltaan läksimme paikalliseen pubiin testaamaan heidän eväät ja oluet. Kummatkin olivat erityisen kelvollisia. Annoksetkin brittikokoisia, eli osa niistä lähti meidän matkaan dogibagissä. Pubissa oli valan mainio henkilökuntakin ja paikalliset futisfanit seurasivat silmä kovana Skotlanti – Sveitsi EM matsia.
Me kävelimme Jeten luo missä sain seurattua em pelin viimeiset minuutit. Jotenkin toivoin skottien voittoa…. Oon hieman tykästynyt siihen porukkaan!