19.4.
Lähtiessämme otin äitini siskon Elvin nimmarilla varustetun koululaulukirjan vuodelta 1924 mukaan. Kotona sitä hieman tuunasin, jotta voin lähettää sen serkkuni tyttärelle Kanadaan. Nyt se on lähetetty. Joutunee huumekoirien nuuskittavaksi – ehkä viranomaisten avattavaksikin.
Postin etsiminen olikin tämän päivän viimeinen toiminta-etappi. Muutoin noudatimme tapojamme ja koetimme eksyä mahdollisimman usein. Kuljeskelimme Porton historiallisessa miljöössä, ruokailimme ja kahvittelimme kunnon turistien tapaan. Ostimme pari postikorttiakin, jotka lähetimme lapsenlapsille. Korttien saaminen postista on edelleen kiva asia.
Mariaa tapasimme hänen kotonaan. Käytimme tietysti hyväksi asuntonsa suihkua. Meillä kun auton suihku toimii nyt vain kylmänä. Lämppäri on sanonut toimintasopimuksen irti. Sähkömieheksi en ole vielä ryhtynyt, joten odottelemme oikeata osaajaa laittamaan sen kuntoon.
Tämä kaupunki on mukava. Ihmiset oikein mukavia ja välittömiä. Tutustuimme sattumalta myös täkäläiseen taideoppilaitokseen, missä saimme seurata opiskelijoiden työskentelyä. Päivän askelmäärä 12500, mikä lähestulkoon täyttää päivittäisen liikuntakiintiön. Loppupäivä taitaa mennä autossa loikoiluun nyt, kun blogi on kirjoitettu.