Cawood – Lincoln – Brantham

21.6.

Yöttömän yön juhlaa voi viettää näinkin! Pubissa, jossain päin kaakkoista Englantia. Pubissa eväänä kampelaa (Evalla) ja Sirloin steak minulla. Hyvä asia oli kokonaiset keitetyt perunat lisukkeena. Kala oli juuri niin paljon tiskattu käsittelyprosessin aikana, että sitä oli vaikea kampelaksi tunnistaa muusta kuin sen muodosta. Lihas oli tiivistä ja kypsähköä. Kummassakin eväässä oli käytetty säästeliäästi mausteita. Lisäsimme suolaa molemmat ateriaamme. Muutoin ihan mukava meininki pubissa.

Jalkapallon näköistä kävelyä ehdin juhannuksen kunniaksi katsomaan, kun Ranskan ja Hollannin virallisissa peliasuissa henkilöt kävelivät 90 minuuttia kentällä. Osalle saattoi tulla kylmäkin siellä! Kuuma ei varmasti ollut kellään heistä. 0-0 päättynyt peli oli yksi tylsimmistä näkemistäni arvokisapeleistä. Ehkäpä pelaajillakin oli vähän juhannusmeininki puserossa!

Tellu on pubin takana parkissa parin muun asuntoauton kanssa. Rauhallisen oloinen pikkukylä antaa varmaankin matkaajien nukkua rauhassa. Matka tänne Jeten luota kesti oletettua kauemmin. Osuimme sellaiselle reitille, jolla oli runsaasti ruuhkaa tietöiden tähden. Jonotimme varmaankin yhteensä yli tunnin ajellen hidasta kävelyvauhtia. Vaan minnepä sitä valmiissa maailmassa kiirehtimään. Turvallisesti perille on mottomme!

Aamusella otimme loivan lähdön Jeten luota. Marjoja jogurtin ja myslin kanssa jo toistamiseen. Vaan kylläpä ne edelleen maistuivat. Kamppeet laittelimme melkoisen rutiininomaisesti paikoilleen, Jette oli huolehtinut osan meidän pyykeistä pestyiksi ja kuiviksi. Aivan suloinen ystävämme, jonka luona oli niin hyvä levähtää ja pitää lomaa lomasta. Jo nyt on vähän ikävä hänen hiljaista, vaatimatonta ja empaattista henkilöään. Kiitos Jette hienosta etapista matkallamme.

Huomenna aamusta hilpasemme satamaan. Puolen tunnin oletusmatka-aika saattaa olla enemmänkin. Niinpä lähdemmekin hyvissä ajoin liikkeelle. Nyt unta kuulaan, jotta jaksaa aamusta taas ajella. Juhannuksen riemua kaikille kamuille!