8.6.
Dooaghin kylä Achill saarella on ollut kotimme jo jonkin aikaa. Marie–emäntämme on loihtinut upean tunnelman taloonsa. Olemme olleet kuin herran kukkarossa aivan luxusluokan majoituksessa ja tutustuneet pienen kylän ja koko saaren kulttuuriin ja ympäristöön. Täällä on Euroopan läntisin pub, täällä on lampaita joka paikassa, täällä nostetaan turvetta ja poltetaan sitä takoissa, täällä on maailman pienin irkku-pub, täällä on aurinkoa ja sadetta – ja runsaasti tuulta. Täällä on jylhiä tunturimaisemia ja kalliojyrkänteitä. Täällä on myös elämää hidastavia elementtejä. Kiire ei kuulu täällä varmaankaan paikalliseen sanastoon!
Aamulla ajelimme Keem-beachille katsomaan Euroopan läntisintä uimarantaa! En mennyt uimaan. Joku muu meni…. en kysellyt kansallisuuttaan. Sen verran rannalla tuuli, että vierailumme oli suunniteltua lyhyempi. Paluumatkalla koetimme jonkin verran kuvata ympäristöä perusteellisemmin. Aamukahvin keitimme Tellussa ja tulimme sitä juomaan taloon sisään. Emäntämme Marie liittyi joukkoomme. Samoin tein iloinen puheensorina täytti keittiön.
Aamiaisen jälkeen puuhailimme hieman talon puutarhan kimpussa. Outi lähti aamusta käymään Kieranin luona ja palasi iltapäiväksi luoksemme. Läksimme kanssaan naapurikylään lounaalle. Siellä paikalliset kalastajat ovat laittaneet seafood aseman leirintäalueen kupeeseen. Sieltä sai sopivasti erilaisia meren antimia evääksi.
Evästyksen jälkeen ajelimme paikalliseen viskinvalmistamoon. Maistelin siellä tuotteita hieman ja otin matkaan pari laadukasta ohrajalostetta.
Ruokailu usein nukuttaa, joten otinpa siinä mukavat iltapäiväunet. Herättyäni asetuimme keskusteluetäisyydelle Outin kanssa. Session lopetimme, kun oli aika lähteä käymään Ted’s pubissa katsastamassa illan musikantit (matkalla sinne kävimme katsastamassa pikkuruisen Lynotts’n Pubin). Tällä kertaa tarjonta oli vähemmän irlantilaista ja päätimme siirtyä Marien luokse loppuillaksi. Muutama laulu tuli laulettua ja soitettua täällä. Kun ei ole kuukausiin soittanut, ei ote ollut ihan kohdallaan. Vaan tunnelmahan se on tärkein!
Huomenna pakkailemme itsemme liikkeelle ja jätämme tämän karun ja monin tavoin kiehtovan kylän ja suurenmoisen emäntämme. Tänne voisi tulla toistekin. Aika näyttää, tullaanko.