1.5.
Vappu on vapaapäivä Espanjassakin. Ja väki kokoontuu porukoihin syömään ja juhlimaan. Mitään kulkueita en ole nähnyt. Kylläkin muutama siltoihin ja seiniin kirjoitettu kannanotto Katalonian itsenäisyyden puolesta on osunut silmiin.
Tänään ajeltiin aluksi tasamaita katsellen etäämpänä kohoavia Pyreneitä. Kävimme mutkan pikkukaupungissa, josta ostimme tippaleivän korvikkeeksi makeita leivonnaisia, jotka söimme tienvarsiparkissa keitetyn kahvin kera. Simaa tietty kaipais, vaan sitä sitten joskus toiste.
Vappumarssille osallistuin hetken jälkipolvien välityksellä. Näytti olevan kelpo keli vapun viettäjillä Suomessa. Mielenkiinnolla odotan uutisten tiivistelmiä päivän puheista.
Iltapäivän aikana ajelimme kohti Ranskaa Andorran eteläpuolitse. Päätimme kiertää sen – ihan joka maassa ei meidänkään tarvitse käydä – vaikka siellä virallisena kielenä onkin katalaani! Tavoitteenamme oli matkailuautoparkki vuorten välisessä jokilaaksossa täällä jossakin. Muutama kilometri ennen määränpäätä löysimme tienvarresta mielenkiintoisen oloisen ravintolan, joka oli täynnä paikallisia lounastajia. Asetuimme tiskin ääreen odottelemaan vapautuvaa pöytää. Iloinen puheen sorina täytti vanhan ravintolarakennuksen. Kiireiset tarjoilijat palvelivat parhaansa mukaan asiakkaita. Pöytä vapautui meille varsin joutuisasti ja pääsimme harjoittelemaan espanjankielen taitojamme. Onneksemme löytyi yksi englantiakin auttavasti puhuva herrahenkilö (oli joskus käynyt Suomessakin). Tilasimme alkusalaatin ja anjovisvoilevän. Pääruoaksi lihapullia. Ainoa kalaruoka oli loppu! Viiniä lounastarjoukseen kuului karahvillinen – samoin pullo kuplavettä. Tänään se tuli todistettua! Siis se, että lihapullia kun tilaat, saat lihapullia ja kopallisen patonkia. Ei siihen mitään turhaa pottua tai salaattia tuupata! Evästä oli siinä määrin, että saimme osan mukaan dogibagissä!
Täysin vatsoin ajelimme jokivarren mutkaista mutta kapeata tietä seuraavaan kylään, missä kämppäriparkki sijaitsee. Saatuamme auton yöasentoon kävimme ilmoitustaululta lukaisemassa säännöt ja maksamassa qr-koodin avulla (6 €). On tämä nykyinen homma helppoa. Tarvitset vain toimivan puhelimen ja kaikki hoituu! Miten sitä matkailtiin ennen älypuhelimia ja nettejä?
Ruoka ja lasi viiniä on semmoinen yhdistelmä meidän ikäisille, että hetki vaaterissa on melkein must sen jälkeen. Minä käytin lepohetken kirjoitellen tätä tarinaa.